YLE:n teräväpiirtoprojektia vetävä ohjelmistopäällikkö Ingegerd Pesonen kertoo, että yhtiön ei tarvitse rakentaa kallista lähetysyksikköä, eikä maksaa erikseen esitysoikeuksista, jos teräväpiirtokanava lähettää jo olemassa olevien kanavien ohjelmistoa. Osa kanavasta on aitoa teräväpiirtokuvaa, osa tavallisesta kuvasta teräväpiirroksi muunnettua. Hankintaohjelmista useimmista on Pesosen mukaan mahdollisuus jo saada HD-lähetyskopio.

YLE:n teräväpiirtolähetykset lähetetään verkko-operaattori DNA:n lähetysverkossa. DNA koelähettää teräväpiirtolähetyksiä talven ja kevään aikana pääkaupunkiseudulla ja Päijät-Hämeessä. DNA:n kokeiluverkko hyödyntää sekä yhtiön omia matkapuhelinmastoja että Digitan mastoja. Lähetykset tapahtuvat VHF-taajuuksilla ja niiden vastaanottaminen edellyttää mahdollisesti antennien suuntaamisen uudelleen.

DNA aloittaa uusien, teräväpiirtolähetyksiin soveltuvien vastaanottimien maahantuonnin. Johtaja Pekka Väisänen DNA:sta sanoo, että oman maahantuonnin käynnistämisellä halutaan välttää virheet, jotka tehtiin digi-tv:n alkuvaiheessa. Teräväpiirtolähetykset tapahtuvat uudella DVB-T2 -standardilla, mikä edellyttää uusien vastaanottimien hankkimisen.

Mediamonitori – YLE

– Tarvittavilla ominaisuuksilla varustettuja laitteita on myyty kodinkoneliikkeissä vuoden verran. Monessa kodissa, johon on viime vuonna hankittu uusi televisio tai digiboksi, koelähetykset nähdään ilman lisähankintoja. Osoitteesta riippuen antennin suuntaus voi kuitenkin olla tarpeen, kertoo DNA:n kuluttajaliiketoiminnan johtaja Pekka Väisänen.

Olympialaislähetykset ovat vielä nykyisen DVB-T -standardin mukaisia, mutta loppuvuonna alkavien kaupallisten teräväpiirtolähetysten katseluun vaaditaan DVB-T2 -vastaanotin eli käytännössä uusi digiboksi. Sama televisio ja antenni riittävät jatkossakin. DNA uskoo DVB-T2 -vastaanottimien tulevan markkinoille lähempänä kaupallisten HDTV-lähetysten alkua. Teräväpiirtokäyttöön osoitetut taajuudet ovat VHF-alueella, jota käytettiin analogisissa televisiolähetyksissä.

– Monen antennitalon katolta löytyy vielä vanha VHF-antenni, jonka uudelleensuuntaus- tai uusimistarve on hyvä selvittää etukäteen. Antenniasennuksissa on suositeltavaa käyttää paikalliset olosuhteet tuntevaa antenniurakoitsijaa, toteaa toiminnanjohtaja Tauno Hovatta Satelliitti- ja antenniliitto SANT ry:stä.

Teräväpiirtolähettimet sijaitsevat Lahden Radiomäellä, Helsingin Oulunkylässä, Tuusulan Hyrylässä, Espoon Korpilammella ja Espoonkartanossa. Näkyvyysalue kattaa noin neljänneksen Suomen antennitalouksista. Koelähetykset tapahtuvat 12.2.-28.2.2010 kanavapaikalla 250. Jo ennen varsinaisia lähetyksiä näytetään testikuvaa, jotta vastaanottovalmius on helppo varmistaa. Lahdessa testikuva ilmestyy ruutuun 25.1. ja pääkaupunkiseudulla helmikuun alussa.

Näkyvyysaluekartat, lista yhteensopivista päätelaitteista sekä tarkemmat tekniset lähetystiedot löytyvät DNA:n verkkosivuilta.

Mediamonitori

DNA ratkaisee uuden HD-verkon lopullisen rakennemallin käynnistyvän pilottivaiheen tulosten perusteella. kuluttajaliiketoiminnan johtaja Pekka Väisänen DNA Oy:stä kertoo, että yhtiöllä on vaihtoehtoina joko hyödyntää nykyisiä matkaviestinmastojaan tai neuvotella perinteisiä digi-tv-lähetyksiä välittävän Digita Oy:n kanssa sen omistamien mastojen käyttämisestä lähetystoiminnassa. Uusi lähetysverkko saattaa perustua myös edellä mainittujen mallien sekoitukseen.

– Meillä on 2-3 erillistä verkon suunnittelulähtökohtaa, joita on mallinnettu paperille, ja joita tullaan pilotoimaan käytännön kokeiluissa, Väisänen selvittää.

Malleissa on omat hyvät puolensa, mutta myös haasteensa. Yhtiön omat mastot ovat melko matalia, jolloin tv-lähetysasemia pitää rakentaa tiuhempaan kuin Digitan korkeista mastoista lähettämällä. DNA:lla on valmiit nopeat yhteydet mastoille, joten ohjelmansiirto eri lähettimille on helposti toteutettavissa. Lopulliseen ratkaisuun vaikuttaa myös Digitan asettamat ehdot sen mastoissa toimimiselle.

Uusi teräväpiirtolähetysverkko tulee VHF-taajuuksille, joten se ei vaadi aivan yhtä tiheää lähetysverkkoa kuin korkeimmilla taajuuksilla toimiva nykyinen digi-tv. DNA tähtää kokeiluissaan siihen, että sen rakentama verkko täyttää valtioneuvoston myöntämän toimiluvan ehdot ensi vuoden loppuun mennessä. Lupaehtojen mukaan verkon kaupallinen toiminta on käynnistettävä vuoden 2010 loppuun mennessä, jolloin verkon on tavoitettava 60 prosenttia manner-Suomen kotitalouksista.

VHF-taajuuksilla lähettäminen asettaa myös kotitalouksille omat haasteensa. Teräväpiirtolähetysten vastaanottaminen maanpäällisestä verkosta edellyttää VHF-alueelle suunnitellun antennin asentamista, mikäli sellaista ei ole valmiina. Verkon rakennemallista riippuen antennit joudutaan mahdollisesti suuntaamaan eri paikkaan kuin nykyisiä digilähetyksiä vastaanotettaessa.

Toisaalta Väisänen korostaa, että ensi vuoden jälkeenkin tv:tä voi katsoa, sillä nykyistä lähetysjärjestelmää käytetään vielä vuosia uuden teräväpiirron rinnalla.

– HD-lähetykset ovat kuluttajalle vapaaehtoinen asia, eikä uusia digivastaanottimia ole kenenkään pakko hankkia vielä tässä vaiheessa. Muutaman vuoden takaisen digisiirtymän ongelmat ovat yhä hyvin muistissa, joten aiheesta tiedottaminen on korostuneessa asemassa, jotta asiakkaidemme aktiivisessa tiedottamisessa onnistuttaisiin hyvin, Väisänen tarkentaa.

DNA:n ylläpitämää verkkoa hyödyntävät ohjelmistoluvan saajat valitsee valtioneuvosto myöhemmin. Hakijoita on kaikkiaan kahdeksan.

Mediamonitori