Perustasoista kuvanlaatua tarjoavat SD-lähetykset päättyvät Ylen tv-kanavilla 31.3.2025 ja muilla Suomen tv-kanavilla 30.6.2025. Tämän jälkeen kaikki vapaasti katsottavat tv-lähetykset lähetetään ainoastaan HD-laadulla. Jos televisio tai digiboksi ei ole HD-yhteensopiva, tv-lähetykset eivät näy siirtymän jälkeen.

HD-lähetyksiin siirtymistä perustellaan lähetysten paremman teknisen laadun lisäksi tehokkaammalla taajuuskäytöllä, sillä rajalliselle taajuuskapasiteetille mahtuu enemmän kanavia.

Television HD-valmiuden voi varmistaa tarkistamalla antenni- tai kaapelitaloudessa, näkyvätkö vapaasti katsottavat HD-kanavat. Ne lähettävät kanavapaikoilla 1-20. Jos näiltä kanavilta näkyy ohjelmaa, ei siirtymä edellytä uuden vastaanottimen hankkimista. Jos HD-kanavien sisältö ei näy, voi kyseessä olla joko taloyhtiön antennijärjestelmän yhteensopimattomuus HD-lähetysten kanssa tai se, että televisiossa tai digiboksissa ei ole HD-viritintä. Jälkimmäisessä tapauksessa on hankittava HD-virittimellä varustettu televisio tai digiboksi, jotta tv-lähetykset näkyvät siirtymän jälkeenkin.

Lähes kaikissa uusissa myynnissä olevissa televisioissa ja digibokseissa on HD-viritin, joka on useimmiten sopiva sekä antenni- että kaapeltelevisioverkkoon. Asia kannattaa varmistaa myyjältä, jolla on velvollisuus kertoa myymiensä laitteiden ominaisuuksista, kerrotaan Traficomin tiedotteessa.

Traficom koordinoi HD-siirtymäviestintää ja tekee tiivistä yhteistyötä tv-toimialan, verkko-operaattoreiden, toimialajärjestöjen sekä muun muassa seniori- ja eläkeläisjärjestöjen kanssa, jotta tieto siirtymästä tavoittaisi mahdollisimman laajasti eri väestöryhmät.

– Tavoitteemme on, että kaikissa kodeissa on siirtymän jälkeen valmius vastaanottaa HD-lähetyksiä. Kannustammekin tarkistamaan oman television lisäksi läheisten ja etenkin ikäihmisten televisioiden HD-valmius, jotta tv-lähetykset näkyvät jatkossakin, tähdentää johtaja Lasse Laine Traficomista.

Lisätietoa HD-siirtymästä saa osoitteessa https://hdtvopas.fi.

Mediamonitori

HD-verkko kattaa lähetysten käynnistyessä 90 prosenttia väestöstä. Digita on tiedottanut aiemmin tänä vuonna, että koko maan kattavaksi HD-verkko laajenee kesäkuun alkuun mennessä. Samalla Ylen alueelliset uutislähetykset siirtyvät HD-aikaan. Tällä hetkellä TV1:n HD-verkossa lähetetään Uudenmaan uutisia.

Ylen HD-kanavien katselemiseen tarvitaan Antenna Ready HD -televisio tai -digisovitin. Nykyiset UHF-antennit riittävät kanavien vastaanottamiseen. Suurin osa vastaanottimista löytää uusilla taajuuksilla lähettävät kanavat, mutta joissakin vastaanottimissa pitää tehdä kanavien uudelleenhaku. Ylen HD-lähetyksissä saattaa esiintyä lyhyitä katkoksia muutostyön aikana tiistaina.

Nykyiset Ylen SD-laatuiset lähetykset jatkuvat toistaiseksi antenniverkon kanavapaikoilla 1, 2 ja 5.

Mediamonitori – Digita

Uuteen antennitelevisioon siirrytään vaiheittain niin, että nyt tarjottavien kanavien lisäksi uusia on luvassa huomattava määrä vielä tämän vuoden aikana. Siirtymä kohti uutta antennitelevisiota alkoi jo vuonna 2010, jolloin DNA avasi oman antenniverkkonsa Digitan perinteisen verkon rinnalle. DNA on keskittänyt antenniverkkonsa voimakkaasti teräväpiirtokanaviin.

– Kahta rinnakkaista verkkoa tarvitaan koko kanavatarjonnan ja teräväpiirron välittämiseen antennitelevision katsojille. Tavoitteemme on, että kaikissa Suomen antennitalouksissa on tulevaisuudessa mahdollisuus vastaavaan kanava- ja teräväpiirtotarjontaan kuin kaapelikodeissa, sanoo DNA:n viihdeliiketoiminnan johtaja Jarno Haikonen.

Antennitelevision koko kanavatarjonnan katsomiseen tarvitaan nykyaikainen Antenna Ready HD -merkinnällä varustettu televisio. DNA:n HD-tarjonnasta nauttimiseen tarvitaan lisäksi DNA:n verkkoon suunnattu HD-antenni.

Noin 85 prosenttia suomalaisista asuu alueella, jossa voi vastaanottaa molempien antenniverkkojen kanavatarjonta. Noin puolet Suomen kodeista vastaanottaa tv-palvelunsa antenniverkosta.

Mediamonitori

Teräväpiirtoverkoissa lähetetään tällä hetkellä testikuvaa, jolla vastaanottimien toimivuus voidaan testata. Varsinaiset ohjelmistolähetykset alkavat heti, kun valtioneuvosto on ensin myöntänyt ohjelmistoluvat molempiin kanavanippuihin. F-kanavanippuun hakee lupaa yksitoista yhtiötä yhteensä 33 kanavalle. G-nipun hakijamäärä on kolme yhtiötä neljälle kanavalle. Myös YLE suunnittelee teräväpiirtokoostekanavaa, joka koostuisi TV1:n ja TV2:n ohjelmista.

– Olemme rakentaneet verkot nopeasti ja testanneet ne valmiiksi, jotta kanavat voivat aloittaa lähetyksensä heti kun he haluavat, sanoo Anvia TV:n tekninen johtaja Pekka Korpimies.

Anvian lähetysverkko toimii Digitan mastoista. Päälähetysasemia ovat Espoo, Tampere, Turku, Lahti, Jyväskylä, Eurajoki ja Oulu. Toistaiseksi Anvia ei hyödynnä täytelähetinasemia, mutta yhtiö kertoo todennäköisesti laajentavansa näkyvyysaluetta tulevaisuudessa.

– Verkkojen välisessä kilpailussa olemme valinneet strategian, jonka mukaan verkko tulee katsojille mahdollisimman edulliseksi ja vaivattomaksi. Olemme päätyneet sijoittamaan omat lähettimemme olemassa oleville Digitan tv-asemille, jolloin asiakkaiden nykyinen antenni toimii sellaisenaan ja samalla tavoin suunnattuna kuin tähänkin saakka. Uutta antennia ei tarvita, jos nykyiset antenni-tv-verkon kanavat näkyvät normaalisti peittoalueen päälähetysasemalta, Korpimies lupaa.

Valtioneuvoston päätettäväksi tulee lähiaikoina myös VHF-taajuuksille rakennettavan teräväpiirtoverkon luvanhaltija. Verkkotoimilupaa ovat hakeneet Anvian lisäksi Digita ja nykyiset VHF-niput A ja B omistava DNA.

Mediamonitori

Sekä ohjelmistoluvat että verkkotoimilupa ovat voimassa vuoden 2016 loppuun. Kanavanippuun on mahdollista myöntää ohjelmistolupia sekä teräväpiirto- eli HD-kanaville että tavallisen tarkkuuden SD-kanaville.

Ohjelmistoluvan hakijoiden joukossa ovat muun muassa BBC, Eurosport, URHOtv, MTV Oy, Pro Radio Oy ja NonStop Television Ab. Muut hakijat voi tarkistaa liikenne- ja viestintäministeriön sivuilta.

Mediamonitori

Valtioneuvosto myönsi keväällä 2010 Anvialle kaksi verkkotoimilupaa televisiotoimintaan. Molemmat toimiluvat ovat voimassa vuoden 2016 loppuun. Kanavanipun F toimilupa on valtakunnallinen ja kanavanippu HD3:n näkyvyysalue on eteläinen Suomi. Kummassakin kanavanipussa voidaan lähettää sekä teräväpiirto- että nykyisiä standardilähetyksiä. Verkkotoimiluvat edellyttävät, että lähetyksissä käytetään uutta DVB-T2-standardia ja MPEG4-pakkaustekniikkaa.

Anvia lähettää UHF-kanavilla verkko-operaattori Digitan tv-asemilta. Kuluttajan ei tarvitse suunnata tv-antennia uudelleen, vaan nykyinen UHF-antenni riittää HD-lähetyksen vastaanottamiseen. Vastaanottoon vaaditaan kuitenkin uuden T2-vastaanottimen hankkimista.

Asemakohtaiset testilähetysten aloituspäivämäärät ovat seuraavat: 18. tammikuuta Lahti (kanava 48) ja Eurajoki (36), 20. tammikuuta Tampere (53), 24. tammikuuta Jyväskylä (35) ja Oulu (33) sekä 26.-27. tammikuuta Turku (49).

Mediamonitori

DNA siirtyy toimiluvan ehtojen mukaisesti uuden DVB-T2 -standardin käyttöön. Tämä tarkoittaa, että palveluiden katsomiseen tarvitaan uudet päätelaitteet, jotka tulevat markkinoille vuoden loppuun mennessä. Lisäksi tarvitaan VHF-antenni, joka tulee suunnata DNA:n lähetinasemaan päin. Teräväpiirtoverkon teknisestä toimituksesta vastaa Oy L M Ericsson Ab.

Vuoden 2011 aikana DNA:n verkkoa laajennetaan Poriin, Kotkaan, Kouvolaan, Lappeenrantaan, Kokkolaan, Vaasaan, Seinäjoelle, Jyväskylään, Mikkeliin ja Savonlinnaan. Verkon näkyvyysalue ylittää toimilupaan vaaditun 60 prosentin väestöpeiton ensi vuoden loppuun mennessä.

DNA uskoo, että lähetysten välittäminen olemassa olevien matkapuhelinmastojen kautta on pidemmän päälle taloudellisesti kannattavaa. DNA:n vuoden käytössä ollut koeverkko on antanut yhtiölle tarpeellista tietoa VHF-taajuuksilla tapahtuvien lähetysten ominaisuuksista. Koekäytössä on ollut Lahden Radiomäen lähettimen lisäksi neljä lähetintä pääkaupunkiseudulla.

– Olemme positiivisesti yllättyneitä tämän tekniikan toimivuudesta, kertoo DNA:n kuluttajaliiketoiminnasta vastaava johtaja Pekka Väisänen.

Valtioneuvoston viime viikolla tekemän toimilupaehtojen tarkistuksen jäljiltä DNA voi lähettää verkossaan teräväpiirron ohella tällä hetkellä yleisimmällä kuvantarkkuudella eli SD-tarkkuudella olevaa sisältöä. TV-sisällön ja palveluiden monipuolistuessa myös mobiili-tv:n säilyminen on DNA:lle tärkeää.

– TV-palveluiden tarjonnan kasvaessa myös katselutavat monipuolistuvat. Mobiili-tv on yksi tapa muiden joukossa katsoa televisiota, ja olemme halukkaita panostamaan siihen entistä enemmän nyt, kun toimilupa-asia on saatu päätökseen. Mobiili-tv:n menestyminen on toki kiinni myös katselualueen maantieteellisestä laajuudesta ja siksi meidän tuleekin tehdä tässä tiivistä yhteistyötä verkkotoimittaja Digitan kanssa, Väisänen toteaa.

DNA on koelähettänyt teräväpiirtolähetyksiä vuoden ajan pääkaupunkiseudulla ja Lahdessa. Kuvassa VHF-taajuusalueen lähetysantenneja Lahden Radiomäellä (Kuva: Tero Toivonen).

Mediamonitori

Valtioneuvoston päätöksen mukaan DNA:n rakentaman verkon on katettava 60 prosenttia Manner-Suomen väestöstä vuoden 2011 loppuun mennessä. DNA velvoitetaan myös raportoimaan kokeilutoiminnan edistymisestä Viestintävirastolle vuosittain.

DVB-T2 -tekniikkaan perustuvien teräväpiirtolähetysten vastaanottaminen edellyttää uusien digilaitteiden hankkimista. Asiasta raportoivan IT-viikon mukaan sopivia vastaanottimia odotetaan markkinoille ensi vuonna. Teräväpiirtolähetysten kokeilu ei vaikuta nykyisten Digitan välittämien digilähetysten näkyvyyteen tai vastaanottimiin.

Valtioneuvosto myöntää teräväpiirtotelevision ohjelmistoluvat myöhemmin. DNA:n kaksi toimilupaa oikeuttavat yhtiön ainoastaan hallinnoimaan lähetysverkkoa.

Teräväpiirto-tv:n kokeilulupaa haki neljä hakijaa. Nykyisen digi-tv-jakeluverkon omistaja Digita Oy:n lisäksi valtioneuvoston loppusuoralla olivat verkko-operaattori Telemast Nordic Oy sekä tieto- ja viestintäteknologiakonserni Anvia Oyj.

Mediamonitori – Valtioneuvosto, IT-viikko