Tilapäinen radio tarvitsee myös tulevaisuudessa radioluvan, mutta asema voi toimia kaupallisena joko myymällä mainosaikaa tai hankkimalla sponsoreita. Tilapäiselle radioasemalle riittää pelkkä radiolupa, joten aseman ei tarvitse hakea ohjelmistolupaa. Tilapäisen radioluvan voi saada enintään kolmeksi kuukaudeksi. Lupajakson jälkeen uutta radiolupaa ei voida myöntää samalle tai osittainkaan päällekkäiselle peittoalueelle ilman, että lupajaksojen välillä on vähintään kahden kuukauden lähetystauko.

Uudella käytännöllä halutaan radioalan asiantuntijoiden esitysten perusteella erottaa selvemmin pitkäaikaisella ohjelmistoluvalla lähettävät ja lyhytaikaisiksi tarkoitetut radioasemat. Kaupallisuuden kieltäminen kokonaan kaatui eduskunnan perustuslakivaliokunnassa. Valiokunnan aiemmin jättämän lausunnon mukaan mainonnan kieltoa ei voida pitää perusteltuna, koska se rajoittaisi sananvapautta. Liikenne- ja viestintävaliokunta esittikin eduskunnalle, että kyseinen säännös poistetaan uudesta laista.

Radioalan edustajat ja asiantuntijat ovat suhtautuneet tilapäisradioiden kaupallisuuteen sekä kielteisesti että myönteisesti. Lyhytaikaisilla luvilla lähettävien radioiden on katsottu vaikeuttavan pitkäaikaisilla ohjelmistoluvilla lähettävien asemien mainosmyyntiä. Mainonnan sallimisesta ovat kannattaneet muun muassa Järviradio ja Mainostajien liitto. Toisaalta kaupallisen tilapäisluvalla lähettävän radion on katsottu madaltavan uusien yrittäjien pääsyä kokeilemaan asemiensa potentiaalia käytännössä.

Tietoyhteiskuntakaaren radiotoimintaa säätelevään lakiin on tulossa muutos myös radioiden mainosmäärissä. Mainonnan nykyinen kymmenen prosentin enimmäismäärä päivittäisestä lähetysajasta nousee kahteenkymmeneen prosenttiin.

Lakiuudistuksen pitäisi tulla voimaan ensi vuoden alussa. Asia etenee seuraavaksi eduskunnassa toiseen käsittelyyn.

Mediamonitori

Lisätietoa lakiuudistuksen etenemisestä eduskunnan sivuilla.

Istuntojen näyttäminen netissä aloitetaan samaan aikaan, kun eduskunnan uusi istuntosalijärjestelmä otetaan käyttöön. Alkuperäisen aikataulun mukaan suoria lähetyksiä piti lähettää jo viime vuodesta alkaen, mutta eduskunnassa haluttiin odottaa salijärjestelmän käyttöönottoa. Eduskuntalähetykset toteutetaan yhdessä YLE:n kanssa. Täysistuntoja näytetään verkossa vuodessa noin 530 tuntia. YLE lähettää eduskunnasta noin 50 tuntia.

Eduskunnan nettilähetysten katselu ilman kuvan pätkimistä edellyttää noin yhden megabitin laajakaistaa. Erillistä katseluohjelmaa ei tarvita, sillä lähetykset näkyvät nettisivuilla Flash-tekniikalla. Katsojan on syytä päivittää tietokoneeseensa uusimmat ohjelmistoversiot.

Lähetykset toteutetaan viidellä kameralla. Eduskunnan verkkotuottaja Petteri Nyman kertoo, että lähetyksissä ei kuulla selostusta, vaikka lähetys näkyisi samaan aikaan selostettuna YLE:n tv-kanavalla. Nettilähetysten valtteina Nyman pitää kuvan oheen liitettäviä linkkejä, joilla katsoja voi hankkia lisätietoja esimerkiksi puhujan aiemmista puheenvuoroista.

Varsinaisia katsojatavoitteita eduskunnan nettilähetyksille ei ole asetettu, koska kyseessä on uusi toiminto. Käsitys katsojamääristä muodostuu ajan myötä.

– Eroja katsojamäärissä voi olla paljon, mutta määriin vaikuttaa myös se, paljonko käsiteltävät asiat ovat esillä julkisuudessa ennen istuntoja. Tavoitteemme on, että lähetykset palvelisivat mahdollisimman laajaa katsojakuntaa, Nyman toivoo.

Eduskunnan oma netti-tv helpottaa myös tiedotusvälineiden uutistoimintaa, kun päätöksentekoa voi seurata suoraan toimituksissa. Eduskunnan kyselytunteja radioiva Järviradio saa jatkossa äänet eduskuntasalista erillisen äänilähetyksen kautta. Samalla Järviradio luopuu eduskunnassa sijainneesta studiostaan.

Hukala.net