Kanavien näkyvyysalue kattaa DNA:n VHF-lähetysverkossa 85 prosenttia väestöstä. Kanavien katsomiseen tarvitaan T2-virittimellä varustettu vastaanotin tai digiboksi. Näkyvyysalueiden ulkopuolella kanavia voi katsoa esimerkiksi netin kautta.

– Muutos koskee vain antenniverkosta vastaanotettavia maksukanavia. Suurimmalla osalla antennikodeista kanavatarjonta tulee pysymään ennallaan. Muutoksesta
johtuen 17.5. pitää tehdä kanavahaku, jotta kaikki kanavat toimivat. Jos vastaanotin ei tue automaattista kanavahakua, voi kanavat joutua päivittämään
manuaalisesti, sanoo DNA:n kuluttajaliiketoiminnan johtaja Pekka Väisänen.

Myös Digitan verkossa lähettävät maksu-tv-kanavat siirtyvät T2-tekniikkaan. Vapaasti katsottavat kanavat siirtyvät vanhenevasta DVB-T-tekniikasta uuteen tekniikkaan 31.3.2020.

Mediamonitori

Muutos koskee UHF-alueella DVB-T-tekniikalla lähettäviä kanavia. Teräväpiirtolähetykset tapahtuvat DVB-T2-tekniikalla, jonka vastaanottaminen onnistuu huhtikuun 2020 alusta vastaanottimilla, joissa on Antenna Ready HD -merkintä.

VHF-taajuuksilla DNA:n antenniverkossa on jo käytössä DVB-T2-tekniikka. UHF-alueen maksukanavat siirtyvät DVB-T2-tekniikkaan ennen vapaasti jaettavia kanavia.

Mediamonitori – Digita, MTV

Ensimmäistä kertaa haettavana olleita niin sanottuja yleisen edun televisiotoiminnan lupia haki kaksi hakijaa eli Brilliance Communications Oy (Alfa TV) ja MTV Sisällöt Oy (MTV3). Eniten kiinnostusta hakijoissa herättivät UHF-taajuusalueen DVB-T-lähetystekniikalla toimivat kanavaniput A ja E.

Yleisradiolle varataan jatkossakin tarpeellinen määrä kapasiteettia julkisen palvelun lähetystoimintaa varten. Viestintävirasto myöntää toimiluvat kesän 2016 aikana, mutta mikäli taajuuksista on pulaa, siirtyy päätösvalta valtioneuvostolle.

Mediamonitori – Viestintävirasto

TV-yhtiöt voivat hakea toimilupia taajuusalueiden kanavanippujen koko lähetyskapasiteettiin niiltä osin kuin kapasiteettia ei varata Yleisradio Oy:n käyttöön julkisen palvelun toimintaa varten. A- ja B-kanavanipuista varataan tilaa ensisijaisesti julkisen palvelun ja yleisen edun televisiotoimintaan ja toissijaisesti muuhun tv-toimintaan.

Ohjelmistoluvat myöntää Viestintävirasto, jos haetusta kapasiteetista ei ole niukkuutta. Jos lähetyskapasiteettia ei ole riittävästi kaikille hakijoille tai lupapäätöksillä on vaikutusta viestintämarkkinoiden yleiseen kehitykseen, tekee päätökset valtioneuvosto.

Mediamonitori – Viestintävirasto

Päätöksen tavoite on kilpailun edistäminen televisiolähetyspalveluiden markkinoilla. Lisäksi pyrkimys on lisätä laadukkaiden ja monipuolisten sisältöjen tarjontaa koko maan alueella ja kasvattaa teräväpiirtolähetysten määrää antennitelevisioverkossa.

Anvia, DNA ja Digita ovat vakiintuneita toimijoita Suomen markkinoilla. Norking As on Norjan suurin maanpäällisten lähetysten tarjoaja. Norking kertoo toteuttavansa verkkonsa siten, että se ei edellytä kuluttajilta mitään toimenpiteitä.

Uudella toimilupakaudella aletaan siirtyä vaiheittain uuden DVB T2 -standardin käyttöä. VHF-alueella DVB T2 on jo käytössä kaikissa kanavanipuissa. UHF-alueella yhdessä koko väestön kattavassa kanavanipussa tulee kuitenkin lähettää peruslaatuista DVB-T -lähetystä vuoteen 2026 asti.

Valtioneuvosto voi perustelluin syin nopeuttaa siirtymää vuoden 2020 välitarkastuksessa. Perustasoisille lähetyksille tarkoitettu UHF A -kanavanippu on ensisijaisesti Yleisradion ja kaupallisten yleisen edun kanavien käytössä. Vuoden 2017 alussa käyttöön tulee myös kolme teknologianeutraalia kanavanippua, UHF E, UHF C ja Pohjanmaan kanavanippu. Näissä nipuissa lähetykset toteuttava yritys saa itse valita käytettävän lähetystekniikan.

Mediamonitori – LVM

T2-järjestelmä soveltuu sekä mobiiliin että kiinteään vastaanottoon. Mobiilitelevision käyttöön varattu kanavanippu on jäänyt tehottomalle käytölle DVB-H -teknologian takia. DVB-H:sta ei tullut kansainvälistä standardia, eikä sillä enää ole teknistä ylläpitoa, valtioneuvostosta kerrotaan.

Digitassa ollaan tyytyväisiä tehtyyn päätökseen.

– Jälkeenpäin on todettava, että valitettavasti Mobiili-TV -markkina ei lähtenyt liikkeelle verkolla, joka on tarkoitettu pelkästään kännykkäympäristöön. Digitan uuden verkon sisältö onkin suunnattu kännyköiden lisäksi kannettaville päätelaitteille kuten kannettaville tietokoneille, tabletti-PC:eille ja iPadeille. Näin voimme uudella ja modernilla tavalla tuoda liikkuvaa ja jopa teräväpiirtotasoista sisältöä nykyaikaisen kuluttajan liikkuvaan elämäntapaan, kommentoi johtaja Jaakko Harno Digitasta.

Mediamonitori – valtioneuvosto

Internet luo hyvin alustan televisiotoiminnan kehittämiselle ja mahdollistaa huomattavan paljon enemmän interaktiivisia palveluita kuin interaktiivisuutta lisäävänä kovaan ääneen kymmenkunta vuotta takaperin mainostettu digi-tv. Katsojat voisivat esimerkiksi keskustella keskusteluohjelman sisällöstä keskenään ohjelman edetessä Internetin välityksellä. Lisäksi palautteen antamisen kynnys laskisi huomattavasti, sillä lähetys on siellä, mistä löytyvät myös palautekanavat.

Hyvin harvat taitavat lähteä ohjelman jälkeen tietokoneen ääreen ja kirjoittaa tekijöille sähköpostia. En myöskään usko, että palautetta käsiteltäisiin hirveän syvällisesti tai palautteen antaja saisi ylipäätään vastauksen tekijöiltä.

Televisiolähetyksen vastaanottaminen internetin välityksellä lisää katsojan mahdollisuuksia antaa suoraa palautetta ohjelmantekijöille lähetyksen aikana, arvelee kirjoittajavieras Lauri Nieminen. Kuvassa URHOtv:n suora lähetys Hartwall Areenalta. Arkistokuva vuodelta 2010 (Kuva: Tero Toivonen).

Digitaalisen television interaktiiviset palvelut ovat jääneet kokonaan unholaan, eikä niitä liene tulossa myöskään HD-television aikana. IPTV:n lähetyskustannukset ovat varmasti huomattavasti normaalia televisiota pienemmät, joten uuden kanavan perustaminen olisi jonkin verran oikeaan televisiokanavaan verrattuna edullisempaa.

Jään mielenkiinnolla seuraamaan Internetissä olevien televisiopalveluiden ja ohjelma-arkistojen kehitystä. Itse ainakin olen käyttänyt jo parin vuoden ajan huomattavan paljon enemmän aikaa YouTuben ja nyttemmin myös Voddlerin parissa tavallisen television sijaan. YouTube mahdollistaa esimerkiksi tuntemattomille artisteille helpon tavan tuoda musiikkivideot ihmisten nähtäville, toisin kuin esimerkiksi musiikkikanava The Voice, joka palvelee vain nimekkäiden levy-yhtiöiden ja jo valmiiksi tunnettujen artistien etua.

Antenniverkon kautta televisiota katsovien on syytä vielä kerran harkita vanhan VHF-taajuusalueelta signaalit poimivan antenniharavan säilyttämistä. Televisiolähetysten muututtua kokonaan digitaalisiksi loppuivat Suomesta kaikki VHF-alueen tv-lähetykset. Monet kotitaloudet ehtivät luopua antenneista, koska kaikki digilähetykset siirtyivät korkeammille UHF-taajuuksille. Nyt ”vanhanajan” antenneille on taas tarvetta, sillä teleoperaattori DNA rakentaa uuden teräväpiirtolähetysverkon VHF-alueelle.

Toisin kuin toinen suomalainen teräväpiirtotelevision verkkotoimiluvan haltija Anvia TV, toimii DNA matalammilla tv-taajuuksilla. UHF-taajuuksille verkkotoimiluvan saanut Anvia TV hyödyntää Digitan korkeita tv-mastoja, kun taas DNA rakentaa koko jakeluverkon matkapuhelinmastojen varaan. Lähetinasemia tulee tiheämpään kuin perinteisiä digilähetyksiä tarjoavalla Digitalla tai teräväpiirtolähetyksiä lähettävällä Anvialla. Yksi kaupunkiseutu voidaan kattaa parilla-kolmella VHF-lähettimellä.

DNA:n teräväpiirrot kortin takaa

Teräväpiirtolähetykset tapahtuvat uudella DVB-T2 -standardilla, joten nykyisiä digilähetyksiä vastaanottava viritin ei näytä teräväpiirto- eli HD-lähetyksiä. Vaikka kuluttajalla olisikin vanha antenni tallessa, ovat investoinnit uuteen vastaanottimeen välttämättömiä. DNA ottaa uuden standardin kaupalliseen käyttöön vuodenvaihteessa. DVB-T2 -standardia vastaanottavan digiboksin tai television lisäksi katselu vaatii DNA:n katselukortin hankkimista.

Jos televisio on DVB-T2 -yhteensopiva, sen oheen tarvitaan VHF-antennin lisäksi CI+-korttimoduuli, jonka voi hankkia kodinkoneliikkeestä, ja DNA Katselukortti, joka on hankittavissa DNA Kaupasta. DNA Katselukortti laitetaan CI+-korttimoduuliin, joka puolestaan kytketään televisioon. Televisioissa ei ole valmiina paikkaa katselukortille, minkä vuoksi kortti on kytkettävä siihen moduulin kautta.

Jos taloudessa on jo FullHD- tai HD Ready -merkinnällä varustettu televisio, eikä televisiota haluta vaihtaa, sen oheen voidaan VHF-antennin ja DNA Katselukortin lisäksi hankkia DVB-T2-digiboksi. Erillistä CI+-korttimoduulia ei tässä tapauksessa tarvita, sillä digibokseissa on valmiina oma paikka katselukortille. Tällä hetkellä markkinoilla on integroituja televisioita, joissa on uusi viritin, mutta DVB-T2 virittimen sisältäviä digibokseja tullee markkinoille myöhemmin keväällä 2011.

Antennit suunnattava ehkä uudelleen

DNA käynnisti teräväpiirtoverkkonsa rakentamisen pääkaupunkiseudulla ja Lahdessa viime vuonna. Nyt verkkoa ollaan laajentamassa toimilupaehtojen mukaisesti tavoittamaan noin kaksi miljoonaa suomalaista. Helsingin Oulunkylän, Espoon Järvikylän, Nurmijärven Nukarin, Lahden Radiomäen, Eurajoen Lauhdun ja Valkeakosken Pispantallin lähettimet saavat seurakseen uudet tv-asemat Turun, Tampereen ja Hämeenlinnan seudulle vuodenvaihteen tienoissa ja ensi vuoden alkupuolella.

Kehityspäällikkö Juhani Simpanen DNA:sta kertoo, että tänä vuonna valmistuu kaikkiaan kahdeksan lähetinasemaa, ja ensi vuoden alkupuolella asennetaan parikymmentä lähetintä. Ensi kesään mennessä DNA:n verkossa on reilut 30 tv-asemaa. Verkko rakentuu vähitellen kattamaan yhtiön kannalta merkittävimmät väestöalueet. Aivan täydellistä koko Suomen kattavaa tv-verkkoa DNA ei aio rakentaa. Antenniverkon teknisestä toimituksesta vastaa Oy L M Ericsson Ab.

DNA:n teräväpiirtotelevision lähetysverkko valmistuu valmiina oleviin matkapuhelinmastoihin. Kuvassa tammikuussa käyttöön otettava Turun alueen lähetinmasto Kaarinassa (Kuva: Tero Toivonen).

Matkapuhelinmastoihin asennettavat tv-lähettimet tarjoavat antennitalouksille hyvän signaalivoimakkuuden, mikäli talon antenni on oikein suunnattu. DNA:n tv-asemat sijaitsevat joissakin tapauksissa eri suunnissa kuin nykyiset Digitan ylläpitämät mastot. Esimerkiksi Turun seudulle tulee kaksi asemaa, jotka lähettävät muutaman kymmenen kilometrin näkyvyysalueella kaupungin eri puolilta. Saman näkyvyyden voisi saavuttaa yhdellä voimakkaalla UHF-lähettimellä, mutta DNA:n strategiassa lähettimet sijoitetaan niin, että ne palvelevat näkyvyysalueidensa katsojia mahdollisimman tehokkaasti. Verkon lähetinpaikoilla on suuri merkitys siihen, miten laadukkaana verkon käyttäjät sen kokevat.

– Antennitaloudessa asuvalle lähetysten vastaanottaminen meidän verkostamme vaatii ainakin VHF-antennin hankkimisen, ellei sellaista ole valmiina. Antennin kunto on myös syytä tarkistaa. Laskelmiemme mukaan VHF-antenneja on katoilla vielä noin 30 prosentilla kotitalouksista, ja kerros- ja rivitaloissa luku on noin 40 prosenttia, Simpanen laskee.

Molemmat tv-taajuusalueet kattavasta yhdistelmäantennista ei ole omakotiasujalle iloa, mikäli DNA:n asema on aivan eri suunnassa kuin Digitan masto. Tallaisessa tapauksessa on  hankittava erillinen VHF-antenni, joka suunnataan lähimmälle lähetinasemalle. Tarkemmat tiedot lähettimien sijainneista voi tarkistaa DNA:n karttapalvelusta. Lisätietoa antenniasioista saa SANT Ry:n äskettäin päivittämästä  Pientalon antennioppaasta, jonka voi ladata osoitteesta www.sant.fi.

Tiedottamisen korostuva merkitys

Siirtyminen analogisista digitaaliisiin lähetyksiin jokunen vuosi sitten aiheutti kansalaisissa hämmennystä ja närkästymistä. Uudesta lähetystekniikasta ei tiedotettu riittävän kansantajuisesti, vastaanottimet olivat puutteellisia ja uuden teknologian omaksuminen vei aikansa. Teräväpiirtolähetyksiä tarjoavat operaattorit pyrkivät huolellisella tiedottamisella välttämään ne virheet, joita tehtiin digisiirtymän aikana.

– Pyrimme aktivoitumaan viestinnässä paikallisesti. Antenniurakoitsijoille on jaettu ennakkotietoa ja myös Suomen Kiinteistöliittoa on lähestytty, jotta tiedot tavoittavat esimerkiksi taloyhtiöiden isännöitsijät, Simpanen luettelee.

DNA:n teräväpiirtoverkkoon tulee kahdeksan kanavaa, joista osa on ilmaisia ja osa maksullisia. Tällä hetkellä teräväpiirtotelevision ohjelmistolupia on myönnetty seitsemän. Lisäksi YLE:n kanavia on tulossa verkkoon. DNA:n tavoitteena on kasvattaa kanavatarjontaa tulevaisuudessa.

Teräväpiirtolähetyksiin varautumisella ei ole antennitalouksissa kiirettä, sillä perinteiset digi-tv-lähetykset jatkuvat ainakin vuoden 2016 loppuun. Uusien HD-verkko-operaattorien myötä kuluttajan valinnanmahdollisuudet eri tv-lähetysten vastaanottamisessa lisääntyvät. Teräväpiirtoon siirtymistä hidastaa alkuvaiheessa myös sopivien vastaanottimien saatavuus. Markkinoille ovat vasta tulleet ensimmäiset uuden sukupolven vastaanottimet.

Valtioneuvoston päätöksen mukaan DNA:n rakentaman verkon on katettava 60 prosenttia Manner-Suomen väestöstä vuoden 2011 loppuun mennessä. DNA velvoitetaan myös raportoimaan kokeilutoiminnan edistymisestä Viestintävirastolle vuosittain.

DVB-T2 -tekniikkaan perustuvien teräväpiirtolähetysten vastaanottaminen edellyttää uusien digilaitteiden hankkimista. Asiasta raportoivan IT-viikon mukaan sopivia vastaanottimia odotetaan markkinoille ensi vuonna. Teräväpiirtolähetysten kokeilu ei vaikuta nykyisten Digitan välittämien digilähetysten näkyvyyteen tai vastaanottimiin.

Valtioneuvosto myöntää teräväpiirtotelevision ohjelmistoluvat myöhemmin. DNA:n kaksi toimilupaa oikeuttavat yhtiön ainoastaan hallinnoimaan lähetysverkkoa.

Teräväpiirto-tv:n kokeilulupaa haki neljä hakijaa. Nykyisen digi-tv-jakeluverkon omistaja Digita Oy:n lisäksi valtioneuvoston loppusuoralla olivat verkko-operaattori Telemast Nordic Oy sekä tieto- ja viestintäteknologiakonserni Anvia Oyj.

Mediamonitori – Valtioneuvosto, IT-viikko