Radio Helsinki haluaa kääntää kurssia
Radio Helsingistä on kirjoitettu paljon viime vuosina, eikä syyttä. Radioasema lienee maamme tunnetuin paikallisradio. Kanavaa kuunnellaan sielläkin, mihin eivät Radio Helsingin perinteiset FM-lähetykset kanna. Vahvat juontajapersoonat ja soittolistojen puuttuminen vetoavat siihen radionkuuntelijajoukkoon, joka on kyllästynyt formaattiradioiden tarkkaan laskelmointiin. Radio Helsinki on osa helsinkiläisyyttä ja kaupunkikulttuuria.
Radio Helsingin kuuluvuusalueella asuu karkeasti laskettuna 1,4 miljoonaa asukasta. Asema lähettää Helsingin Santahaminasta taajuudella 98,5 MHz. Keski-Uudellamaalla taajuus on 94,4 MHz. Eri nettilähteiden kautta kanava tavoittaa vieläkin suuremman kuuntelijamäärän ja juuri nettiin Radio Helsingissä halutaankin panostaa.
Vaikka Radio Helsinki on hyvinkin tunnettu ja kuunneltu kanava, ei lisähuomio ole koskaan pahasta. Päätoimittaja Maria Veitolan ajatuksena on viedä radiontekijät sinne, missä tapahtuu. Haaveissa on oma ulkolähetysauto, jolla ohjelmaa voitaisiin välittää pääkaupungin riennoista.
Pelastusrengas viime tingassa
Mikään uudistus ei ole ilmaista, eikä Radio Helsinki ole suosiostaan huolimatta mikään Roope Ankan rahasäiliö. 15 vuotta toiminut radiokanava on ollut tappiollinen alusta alkaen. Helsingin Sanomat omisti Radio Helsingin vuosina 2005-2013. Edes ison mediamahdin panostus ei kääntänyt radion kurssia voitolliseksi.
Helsingin Sanomat ilmoitti vuonna 2013, että se lopettaa Radio Helsingin. Syntyi pelastusrengas, Save Radio Helsinki -liike, joka alkoi ajaa kanavan säilyttämistä. Radio Helsinki vaihtoi omistajaa, sai valtioneuvostolta uuden toimiluvan ja muutti lopulta Sörnäisiin kulttuurikeskus Teurastamoon. Radion nykyinen pääomistaja on Tomi Ruotimo ja hänen Houston Inc. -yhtiönsä. Vähemmistöosakkaita ovat radiokanavan perustaja Paula Salovaara ja Sam Huber.
Radio Helsingin taustayhtiön Kaupunkitarinat Oy:n tulos oli ensimmäisen toimintavuoden jälkeen tappiollinen. Kanavan tulevaisuuden takaamiseksi radioyhtiö teki ohjelmistossa uudelleenjärjestelyjä. Ohjelmatekijöitäkin jouduttiin vähentämään ja ohjelmapalkkioista nipistämään.
– Tietysti ohjelmaa voi tehdä halvalla tai ilmaiseksi vain jonkin aikaa. Talkoorupeamia on ollut ennenkin Radio Helsingin historiassa. On mahtavaa, että talkoohenkeä löytyy, mutta en usko että olemme joutuneet varsinaisesti tinkimään mistään. No, siivoamme täällä kyllä itse, Maria Veitola sanoo.
Joukkorahoitus selviytymiskeinona
Radio Helsinki on aloittanut kesäkuussa joukkorahoituskampanjan, jossa radioyhtiön osakkeita myydään 150 euron kappalehintaan. Heinäkuun puoliväliin jatkuvan kampanjan aikana osakkeita tulisi saada myytyä 150 000 – 250 000 euron arvosta. Näin Radio Helsingin tulevaisuus varmistuisi ja mahdollisuudet kanavan kehittämiselle vahvistuisivat.
Tuottaja Aleksi Pahkalan mukaan juhannuksen jälkeisellä viikolla tavoitteesta oli saavutettu reilut 40 prosenttia. Pahkala kaipaakin tiivistä loppukiriä, mutta on optimistinen tavoitteen saavuttamisen suhteen.
– Meillä on nyt jo 280 uutta omistajaa. Hyvin tämä on alkanut, mutta toivon että saamme kassaan isompiakin summia.
Tuottaja Aleksi Pahkalan ja päätoimittaja Maria Veitolan johdettavana on Suomen suurin paikallisradioyhteisö (Kuva: Tero Toivonen).
Kun Radio Helsinkiä pelastettiin lopetusuhan alta vajaat kaksi vuotta sitten, ilmaisivat monet julkisuuden henkilöt tukensa kanavalle. Sosiaalisen median avulla Radio Helsinki sai huomattavaa julkisuutta. Hyvän asian takana oli helppoa seistä. Nyt, kun kyseessä on rahan hankkiminen laadukasta ohjelmaa tuottavalle radioyhtiölle, punnitaan kansalaisten avokätisyys.
Pahkala kertoo, että joukkorahoituskampanjaan ovat vähitellen heränneet muun muassa poliitikot, tunnetut näyttelijät ja muusikot. Myös kanavan perinteisiä kuuntelijoita on mukana uusina omistajina.
Entä jos kampanja ei onnistukaan?
– Tulevaisuus on uhattuna. Emme saaneet rahoittajia ensimmäisenä toimintavuotenamme (2014), joten vuosi oli tappiollinen. Elinehtomme on saada täyteen 150 000 euroa, Pahkala muistuttaa.
Pahkala kertoo, että viimeisen kolmen kuukauden aikana Radio Helsingin kuuntelijamäärät ovat kasvaneet ja mainosmyynti on alkanut vetää. Viime kuukausien tulos onkin positiivinen. Onnistuessaan joukkorahoituskampanja muuttaa kanavan tulevaisuuden valoisaksi.
Lepakon Radio Cityn hengessä
Helsinkiin ensimmäiset paikallisradiot perustettiin vuonna 1985. Ajat ovat muuttuneet ja radioala kehittynyt kolmessakymmenessä vuodessa. Kanavien määrän moninkertaistumisen ja lähetystekniikan kehittymisen lisäksi myös radioilmaisu on muuttunut alkuvuosista. Ohjelmavirrassa kaikki pyritään uutisia myöten sanomaan lyhyesti ja tiivistetysti. Kanavien musiikkiprofiilit ovat tarkoin tutkittuja.
Radio Helsingissä juontajille ja toimittajille on annettu valta valita ohjelmissa soitettava musiikki. Musiikkilinjasta on sovittu, mutta mitään artistia tai yhtyettä ei kanavalla syrjitä. Kanavan ohjelmajohto luottaa tekijöiden kykyyn muodostaa Radio Helsingistä toimiva ja kiinnostava kokonaisuus.
– Luotamme juontajien ammattitaitoon ja pyrimme soittamaan mahdollisimman monipuolista musiikkia. Prime timessa keskitymme tarpeeksi tuoreeseen, turvalliseen ja tuttuuun ja myös kotimaiseen musiikkiin laidasta laitaan, Pahkala kuvailee.
Radio Helsingissä onkin paljon samaa, kuin alkuperäisessä, Lepakon kellarista lähettäneessä Radio Cityssä. Maria Veitolan radioura alkoi Radio Cityssä vuonna 1994. Asema oli juuri siirtymässä monikansallisen SBS:n omistukseen. Muutaman vuoden kuluttua Veitola oli mukana avaamassa Radio Helsinkiä. Vuonna 2013 hänestä tuli päätoimittaja uusien omistajien ottaessa vetovastuun kanavasta.
– Rakkaus radioon ja kaupunkikulttuuriin sekä varmaan se, että paikallisradioita on vaikea saada taloudellisesti kannattaviksi ovat yhteisiä nimittäjiä näiden kahden aseman välillä. Meillä toimitilat ovat vähemmän homeessa kuin Lepakossa. Luulen, että olemme yhtä ketteriä, villejä ja boheemeja kuin Lepakon Radio Cityssä, mutta teemme ohjelmia ehkä vähän enemmän selvin päin, Veitola naurahtaa.
Persoonien kautta kuulijan sydämeen
Monet Radio Helsingin radioäänistä, esimerkiksi Njassa, Ari Peltonen, Norppa, Outi Popp, Bunuel, Uuge Kojola ja Luca Gargano ovat tuttuja Helsingin eri paikallisradioista ja Ylestä. Kaikkiaan Radio Helsingillä on yli 60 ohjelmantekijää, useat heistä myös tunnettuja musiikintekijöitä.
Radio Helsingin juontajat valitsevat itse ohjelmiensa musiikit. Tuottaja Aleksi Pahkalan mukaan musiikkivalinnoissa luotetaan juontajien ammattitaitoon. Studiossa päivälähetyksen juontajana Markus Nordenstreng (Kuva: Tero Toivonen).
Kovassa kilpailutilanteessa menestyäkseen radioiden pitää pyrkiä erottumaan massasta. Radio Helsinki on ehkä Bassoradion tavoin selkeimmin suuntautunut urbaanien ihmisten kanavaksi.
– Kuuntelijapalautteista tulee esille yhteisöllisyys. Monia viehättää monipuolisuutemme ja persoonalliset juontajat, Veitola näkee.
Puheohjelma puhuttaa
Musiikkiohjelmien rooli paikallisradioissa on vankkumaton, mutta viime aikoina puheohjelmille on alettu antaa entistä enemmän tilaa. Jopa valtakunnallinen Nova rohkaistui raivaamaan ohjelmakartasta tilaa puhepainotteiselle ohjelmalle, vieläpä parhaaseen kuunteluaikaan.
Radio Helsinki on lähettänyt musiikkiohjelmiston ohessa puheohjelmia jo pitkään, mutta ne ovat aina herättäneet myös palautteenantajat. Osa kuuntelijoista kokee pitkät puheosuudet esimerkiksi työpäivän aikana raskaiksi. Radio Helsingissä onkin jouduttu miettimään puheohjelmien sijoittelua.
– Uskon paljon podcasteihin ja siihen, että parhaimmillaan puheohjelmat voisivat toteutua ihan vain podcasteina. Ehkä tässä vaiheessa tuntuu, että niiden kuuluu vielä tulla radiosta, Veitola miettii.
Nettisivujen kautta voikin kuunnella monia Radio Helsingin ohjelmia. Apuna voi käyttää myös iTunesia. Neuvottelut musiikkiohjelmien saamisesta nettiarkistoon ovat alkamassa tekijänoikeusjärjestöjen kanssa.
Radio Helsinki oli ensimmäisten joukossa tuomassa kotimaisia paikallisradioita nettiin. Itse asiassa Radio Helsinki syntyi viikon pituisen nostalgiakanava Radio Lepakon jatkoprojektina. Myöhemmin Radio Helsinki sai toimiluvan ja jatkoi nettilähetyksiä FM-taajuuden rinnalla.
Antenneissa kovat hinnat
Suomessa radion lähetinpalvelujen tarjoavat ovat laskettavissa yhden käden sormilla. Masto-operaattorien hinnastot herättävät radioalalla mutinaa, eikä Radio Helsinki ole tästä poikkeus. Uusia vapaita taajuuksia saattaa tulevaisuudessa tulla tarjolle myös pääkaupunkiseudulta, mutta näitä Radio Helsinki tuskin tulee hakemaan.
– Antennimaksut ovat järjettömissä hinnoissa. Koska kuitenkin internetissä kuunnellaan enemmän ja enemmän Radio Helsinkiä ympäri Suomea, niin näen että internet on meille paljon realistisempi laajenemispaikka, Aleksi Pahkala toteaa.
Maria Veitola viittaa Norjan päätökseen lopettaa FM-lähetykset lähivuosina.
– Nettiradio on ehdottomasti välttämättömyys. En ole edes tajunnut, että on asemia jotka eivät lähetä netissä. Odotan sitä aikaa, kun Suomessa luovutaan FM-lähetyksistä, Veitola visioi.
Lisää aiheesta: ”Kuuntelija on ystävien seurassa” & ”Joukkorahoituskampanjan onnistuminen on elinehto”
{jcomments off}