Joka toiselle peltoa kaivaa

kirjoittanut

kategoriassa

Vähänpä tiedettiin yhtiöstä SBS sen aikoinaan ilmestyessä vahvistamaan Suomen radiomaailmaa. Pian kuitenkin tuli selväksi, ettei yhtiö jäisi laakereille lepäämään. Yhtiön tarkoitus olisi ”jeesata paikallisia asemia”, kuten SBS:n entinen varatoimitusjohtaja Jukka Lintula ilmaisi muutama vuosi sitten Radio Moreenin Mediamankeli-ohjelman haastattelussa. Tuo ”jeesaaminen” osoittautuikin hyväksi bisnesvälineeksi, paljon paremmaksi kuin pelkät mainoseurot.

Ajatellaanpa, että olet maanviljelijä. Omistat kyllä pellon, mutta kaikki työkalut sekä istutukset ovat jonkun muun. Et saa itse päättää mitä peltoosi istutat. Luota vain siihen että toinen taho tietää että pellosta tulee hyvä. Maksat säännöllisesti vuokraa hänen ideoistaan ja siitä että pääset istuttamaan peltoasi siten kuin sinut määrätään tekemään, mutta parhain mahdollisin työkaluin. Saisitko jopa paremman sadon, jos saisit itse valita istutustavat ja mitä pellollesi laitat?

Aivan samalla tavalla moni radioasema on antanut oman ”peltonsa” toisen hoidettavaksi. Ennen paikallisradiokenttä sisälsi esimerkiksi Radio Fonin Porvoossa, Radio Jannen Hämeenlinnassa sekä Radio Mantan Sastamalassa. Nykyisin nämä asemat soittavat iskelmää, tai nykyisin ”iskusävelmiä”, niin kuin Iskelmän ohjelmapäällikkö Ari Ojala valotti iskelmä-sanan merkitystä Ylen TV-kanavilla nähdyssä Iskelmä-Suomi -ohjelmassa. Iskelmä -radiokanavan musiikkiformaatti kun ei enää oikein täytä varsinaista radiokanavan nimeä. Ja silloinhan pitää turvautua sanan alkulähteille iskevänä sävelmänä, jotta musiikkiformaattia voisi muuttaa muuttamatta itse kanavan nimeä. Paras muuttaa se mitä tuo sana merkitsee, kuin alkaa vaihtamaan noin hyvää radiokanavan nimeä vaikka esimerkiksi Pop FM:ksi. Kätevää, eikö totta?

***

Nyt siis tiedämme, millä kyseinen pelto lannoitetaan, ei siis kotimaisella iskelmämusiikilla vaan iskusävelmillä. Niihin mitä ilmeisimmin kelpaavat Bon Jovin Runaway, Irinan Kymmenen kirosanaa tai vaikka Leevi and The Leavingsin Pohjois-Karjala. Mikään noista kappaleistahan ei ole ”iskelmää” nähnytkään, mutta toimivat kyllä loistavina iskusävelminä.

SBS siis ”jeesaa” entisiä paikallistoimijoita musiikillisesti antaen näille ruhtinaalliset mahdollisuudet paikallisten ohjelmien tuottamiseen. Paikalliset Iskelmä-asemat saavatkin tehdä tunnin paikallista päivässä, kaksi puolen tunnin paikallismakasiinia. Sehän on upeaa, että ”paikallisilla Iskelmä-asemilla” on joka päivä mahdollisuus suunnilleen 0,5 % lähetysajastaan kertoa paikallisista tapahtumista kuulijoille. Jotkut Iskelmä-asemat ovat myös käyttäneet mahdollisuutta lähettää monta tuntia ohjelmaa viikonloppuisin, kuten Iskelmä Rex. Silloin voi lähettää muutakin kuin pääohjelmistoa, viikonloppu kun ei ole sitä prime timea.

Onko tämä paikallisten asemien auttamista? Kyllä varmaan, jos asiaa miettii SBS:n kannalta. Yhtiöhän antavat asemille käytännössä mahdollisuudet hyötyä Iskelmän brändistä, vaikka samalla ketjun asema menettääkin oman identiteettinsä kokonaan. Mutta tärkeintä asiassa juuri onkin alueelliset mainokset ja erilaiset mainospaketit, koska ne tuovat rahaa. Jos Iskelmä olisi valtakunnallinen kanava, alueellinen mainonta ei olisi mahdollista, ainakaan tällä hetkellä.

Nyt SBS on tuonut Iskelmän rinnalle myös toisen brändin, Radio Cityn. City on kieltämättä klassikko, mutta onko se jo aikansa elänyt? Niin mainostajat kuin kuuntelijat tarvitsevat uutta tuotetta, ei vanhaa uusin päällystein. Kun Radio Rock aloitti, kuuntelijat löysivät kanavan heti.

***

Entä Radio City nyt?

Esimerkiksi Tampereella SBS:n omistamalla paikallisradiolla Radio 957:lla oli vankka kuuntelijajoukko. Pitkän aikaa kanavalla oli noin 80 000 – 85 000 viikkokuuntelijaa.

Sen jälkeen kun SBS käytönnössä lopetti Radio 957:n tuoden tilalle niin ikään rokkia soittavan Radio Cityn, tilanne muuttui. Viimeisimmän kuuntelijatutkimuksen mukaan Tampereen Radio Cityllä on enää vain 57 000 viikkokuuntelijaa jäjellä. Radio 957:n aikaisiin lukuihin asema on kärsinyt lähes 30 000 viikokuntelijan menetyksen. Musiikki on lähes samaa. Joten mikä meni vikaan?

Aiemmin kanava oli tamperelaiskeskeinen kanava. Moni kuunteli sitä paikallisuuden vuoksi. Nyt kanava on valtakunnallinen, se ei yksinkertaisesti jaksa kiinnostaa kuuntelijoita niin paljoa enää. Ja sitä paikallista sisältöä on se tunti päivässä, kahdessa puolen tunnin pätkässä.

Mielenkiintoista on myös että samalla alueella kuuluvalla Radio Sunilla oli lähes samat viikkokuntelijaluvut Radio 957:n kanssa. Mutta Radio Sunilla on edelleen lähes samat luvut, Radio City Tampereen kadottaessa suuren joukon kuuntelijoitaan. Toki kanavia ei suoranaisesti voi verrata erilaisen musiikkiformaatin vuoksi, mutta kumpikin ovat paikallisradioita tuolla alueella, ja siihen nähden kilpailijoita. Ja tällä hetkellä Radio SUN on voittaja kuuntelijaluvuissa. Mitä tapahtuukaan, kun Sunin kakkoskanava FUN aloittaa samantyyppisellä musiikkiformaatilla, mikä Radio 957:lla oli vielä 2000-luvun alussa? Se jää nähtäväksi.

***

Radio City Tampereen kuuntelijalukujen heilahduksesta voi päätellä, että jos kuuntelija odottaa kuulevansa paikallista, niin se kaksi puolen tunnin tynkää ei vaan riitä. Samanlaisia heilahduksia kuuntelijaluvuissa on ollut myös muilla niin sanotuilla Cityradioilla, jotka SBS muutti talouden sanelemana Radio Cityksi.

Varmasti Liikenne- ja viestintäministeriö on käynyt läpi kanavan muuttuneita kuuluvuuslukuja eri alueilla, ennen kuin se päätti antaa Lappeenrannan taajuuden Radio Rockille eikä Radio Citylle.

Mitä tästä kaikesta voi päätellä? Vaikka mainotajat ovatkin radioasemille ja varsinkin paikallisradioille tärkeitä, niin kuuntelijat kaikkoavat paikalliskanavalta, jos niiltä loppuu paikallisuus. Musiikin samankaltaisuus ei yksin riitä pitämään kuuntelijoita muuttuvalla kanavalla. Tästä syystä uusilla paikallisradioilla ovat hyvät mahdollisuudet, jos vain ideoita löytyy. Paras on hoitaa oma pelto omalla tavalla.

Kirjoittaja sihtailee radioalan kummallisuuksia Pirkanmaalla.